Ruoka-apu tuli tutuksi päättäjille Hakunilan perhetalolla

Hakunilan perhetalolla järjestettiin 14. syyskuuta 2026 Ruoka-apu tutuksi päättäjille -tilaisuus, jossa paikalliset päättäjät pääsivät tutustumaan ruoka-avun arkeen läheltä. Iltapäivän aikana vieraat kuulivat MLL Uusimaan ja Hakunilan perhetalon sekä Yhteisen pöydän toiminnasta, keskustelivat perheiden ja työntekijöiden kanssa sekä osallistuivat hävikkiruokakassien kokoamiseen.

Tilaisuus oli osa valtakunnallista Ruoka-apu tutuksi päättäjille -tapahtumapäivää. Eduskunnan köyhyysryhmä sekä ruoka-apua järjestävät toimijat kutsuivat eri puolilla Suomea päättäjiä ja viranhaltijoita tutustumaan ruoka-apuun ja sen yhteydessä tehtävään työhön.

Tilaisuuteen osallistui monipuolinen joukko päätöksentekijöitä ja paikallisia vaikuttajia. Mukana oli kansanedustaja, kaupunginvaltuutettuja, kaupunginhallituksen jäsen, aluevaltuutettu, vanhusneuvoston jäsen, seurakuntien luottamushenkilöitä sekä Vantaan kaupungin yhteisöpäällikkö. Osallistujia yhdisti kiinnostus alueen asukkaiden hyvinvointiin ja ruoka-avun merkitykseen osana paikallista tukiverkostoa.

Ruoka-apuun tutustumista käytännössä

Tilaisuus alkoi MLL Uusimaan ja Yhteisen pöydän esityksillä sekä yhteisellä keskustelulla. Paikalla oli myös perhetalon kävijöitä ja perheitä, joten ruoka-avun merkitystä tarkasteltiin sekä toimintaa järjestävien että alueen perheiden näkökulmasta. Myös tilaisuuden kahvitarjoilu toteutettiin hävikkituotteita hyödyntäen. 

Esitysten jälkeen päättäjät osallistuivat vapaaehtoisten opastuksella hävikkiruokakassien kokoamiseen. Näin he pääsivät tutustumaan käytännössä ruokajaon valmisteluun ja sen eri työvaiheisiin. 

Ruoka-apu on osa perheiden kokonaisvaltaista tukea

MLL Uusimaan Hakunilan perhetalo on kaikille avoin ja maksuton kohtaamispaikka 0–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Toiminta rakentuu perheiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Perhetalolla järjestetään avointa toimintaa ja ryhmiä sekä tarjotaan asiointiapua ja aineellista tukea. Kävijät voivat saada tukea esimerkiksi vanhemmuuteen, arjen hallintaan, suomen kielen oppimiseen ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen.

Toiminnan merkityksestä kertoo myös sen laajuus. Vuonna 2025 Hakunilan perhetalolla kertyi yli 19 000 käyntikertaa. Aineellista apua jaettiin yli 7 000 kertaa ja asiointiapua annettiin yli 1 000 kertaa. Toiminnassa oli mukana 38 koulutettua vapaaehtoista, jotka tekivät vuoden aikana yhteensä yli 3 000 tuntia vapaaehtoistyötä.

Ruoka-apu on perhetalolla osa muuta toimintaa. Hävikkiruokakasseja jaetaan alueen perheille kerran viikossa, ja hävikkiruokaa hyödynnetään myös yhteisellä lounaalla sekä yhteisessä ruoanlaitossa ja leivonnassa. Lisäksi perhetalo tekee yhteistyötä Hakunilan kyläyhdistyksen kanssa ruokakassien jakamiseksi muille alueen asukkaille.

”Perhetalon kautta saatu ruoka-apu auttaa meidän perheen arkea todella paljon!”

– Perhetalon kävijä

Ruoka helpottaa konkreettisesti perheiden taloudellista tilannetta, mutta yhdessä kokkaaminen ja yhteisöruokailut tarjoavat myös mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä, oppia uusia taitoja ja osallistua yhteiseen tekemiseen. Ruoka voi samalla avata luontevan keskusteluyhteyden ja auttaa löytämään muuta tukea silloin, kun perheen arjessa on huolia.

Hävikkiruoka kulkee lahjoittajilta paikalliseen toimintaan

Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin vakituinen toimintayksikkö, jonka toimintaa rahoittaa myös Vantaan seurakuntayhtymä. Se yhdistää hävikkiruoan keskitetyn logistiikan sekä yhteisöllisen ja osallistavan ruoka-avun kehittämisen. Suomen ensimmäinen kaupunkivetoinen hävikkiterminaali avattiin Vantaan Havukoskelle vuonna 2015.

Yhteinen pöytä noutaa hävikkiruokaa yli 60 lahjoittajalta ja kuljettaa sitä 85 ruoka-apua ja kohtaamistyötä tekevään toimipaikkaan eri puolille Vantaata. Kuljetukset hoidetaan kolmella kylmäautolla kylmäketjusta huolehtien. Vuonna 2025 Yhteinen pöytä vastaanotti ja välitti noin 610 000 kiloa hävikkiruokaa.

Hävikkiruokaa hyödynnetään verkostossa monella tavalla. Siitä valmistetaan yhteisölounaita ja välipaloja, sitä käytetään yhdessä kokkaamiseen ja sitä jaetaan ruokakasseissa. Ruoan ympärille syntyy samalla vapaaehtoistoimintaa, vertaistukea, neuvontaa ja muuta yhteisöllistä tekemistä.

Yhteisen pöydän tavoitteena on, ettei ruoan jakaminen jää toiminnan ainoaksi sisällöksi. Ruoka-apuun voidaan yhdistää mahdollisuuksia osallistua, oppia ja auttaa muita. Se voi myös toimia ammattilaisten työvälineenä silloin, kun ihmisen tai perheen tilapäinen ruoka-avun tarve huomataan muun asiakastyön yhteydessä.

Pitkä yhteistyö näkyy perhetalon arjessa

Yhteinen pöytä on tehnyt yhteistyötä MLL Uusimaan yhteisötalojen kanssa vuodesta 2020. Yhteisen pöydän toimittamaa hävikkiruokaa hyödynnetään yhdessä kokkaamiseen, yhteisöruokailuihin ja ruoka-apuna jaettavaksi.

”Yhteisen pöydän kautta saatu ruoka-apu mahdollistaa meille talolla päivittäin yhteisen lounaan. Yhdessä ruoan laittaminen ja syöminen on parasta tukea kotoutumiselle, tutustumiselle ja lisää yhteisöllisyyttä tehokkaasti.”

– Perhetalon koordinaattori

Yhteistyö osoittaa käytännössä, mitä verkostomainen ruoka-apu parhaimmillaan tarkoittaa. Yhteinen pöytä huolehtii hävikkiruoan noutamisesta, turvallisesta kuljettamisesta ja jakamisesta verkoston toimipaikkoihin. MLL Uusimaa puolestaan tuntee alueen perheet ja yhdistää ruoan osaksi kohtaamista, neuvontaa ja muuta perheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa.

Ruoka-avun tarve on kasvanut samalla, kun jaettavaksi saatavan hävikkiruoan määrä vaihtelee. Ruoka-apu helpottaa vaikeita tilanteita, mutta sen piirissä näkyvät myös pienituloisuus, tuen tarpeiden kasautuminen ja palvelujärjestelmän katveet. Siksi päättäjien on tärkeää tuntea sekä ruoka-avun arki että sen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset syyt.

Vierailu avasi ruoka-avun laajempaa merkitystä

Päivän päätteeksi käytiin vilkasta keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia avoimilla kohtaamispaikoilla on alueen asukkaiden hyvinvointiin. Päättäjät kiittivät mahdollisuudesta nähdä toimintaa käytännössä ja kuulla suoraan perheiden, vapaaehtoisten ja työntekijöiden kokemuksia.

Moni osallistuja nosti vierailun tärkeimmiksi oivalluksiksi ruoka-avun rinnalla tehtävän yhteisöllisen työn, arjessa syntyvät kohtaamiset ja osallisuuden vahvistamisen. Kohtaamiset ja osallistuminen ruokakassien kokoamiseen välittivät toiminnan todellisuutta tavalla, johon pelkät luvut eivät pysty.

Toivomme, että tapahtumassa alkanut keskustelu jatkuu ja ruoka-avun piirissä syntyvät havainnot välittyvät myös osaksi päätöksentekoa.